Teija Rautiola, Jaana Poikolainen & Arja Liinamo
Matti-hankkeessa on kehitetty ohjausmenetelmiä nuoren miehen omaehtoisuuden, sosiaalisuuden ja pystyvyyden tukemiseksi. Hanke on suunnattu 15–29-vuotiaille miehille, ja sillä vähennetään ylisukupolvista työttömyyden ja syrjäytymisen kierrettä. Hankkeen aikana on tehty monitasoista yhteistyötä, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen, kolmannen sektorin ja yritysyhteistyökumppaneiden kesken.
Matti – miesten matkat työhön -hanke (2016–2018), sen kohderyhmä, toiminnot, tavoitteet ja ajoitus ovat täysin linjassa hallituksen toimintasuunnitelman kärkihankkeen (2016–2018) kanssa. Kärkihankkeessa edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta suuntaamalla toimintaa haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kärkihankkeen tavoitteena on, että eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnassa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia, hyväksi havaittuja toimintamalleja, jotka edistävät nykyistä paremmin heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottokykyä1.
Matti-hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ESR. Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK.
Toimintaympäristöinä ovat nuorten työpajat, Stadin ammattiopiston Metallipaja Helsingissä sekä OTE Nuorten työpaja ja Parik-säätiön työpajat Kouvolassa. Matin työpaketit sisällytettiin osaksi työpajojen toimintaa, jonne nuoret hakeutuivat paikallisten TE-toimistojen ohjaamina. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. hallinnoi osaa työpajoista ja niitä on ympäri Suomea yli 700. (Tämä ei koske Parik-säätiötä.)
Muita yhteistyökumppaneita olivat Kouvolan Kaupunki ja Pelillisyyspajoihin (työpaketti 2) liittyneet yritykset. Toimintaan osallistuivat Helsingissä Chebici ja Baiks (ent. Suomen Polkupyörätukku) ja Kouvolassa Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy, Kouvolan lakritsi Oy ja Parik-säätiön Ekomaa. Lisäksi nuoret saivat XAMKin Matti- ja Summa -hankkeilta toimeksiannon kehittää sisältöjä digitaaliseen työllistymis- ja hyvinvointipeliin; Hamina 1810 Työ ei koskaan muutu.
Matti-hankkeen tavoitteet kuvataan yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Hankkeen merkitys on yhteydessä ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen ehkäisyyn, nuorten miesten osattomuuden lieventämiseen ja sen katkaisuun.
Yksilön tavoitteet liittyvät syrjäytymisuhan alla elävän nuoren miehen oman elämänhallinnan ja tulevaisuusorientaation herättämiseen. Työttömien nuorten miesten näkökulmasta hankkeen tavoitteena ovat osaamisen ja pystyvyyden kokemukset, joilla ruokitaan motivaation heräämistä koulutukseen ja työhön hakeutumiseen. Ne vaikuttavat positiivisesti nuoren osallisuuden kokemuksiin ja edistävät omaehtoisuutta2.
Yhteisön tavoitteet puolestaan korostavat nuorten tukipalveluissa moniasiantuntijuuden kehittämistä yhteistyössä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Yhteiskunnan tavoitteet tuovat esille koulutus- ja työurien edistämisen. Ne sisältävät työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden ja sukupuolen eriytymisen lieventämisen työhön ja koulutukseen suuntautumisessa sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen. Lisäksi siihen sisältyvät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä koulutuksen kehittäminen.
Hankkeen työpakettien suunnittelua ja toteutusta ohjasi universaali motivaatioteoria, itsemääräämisteoria1. Toiminnallisuuteen perustuvissa Elämänkulku- ja Pelillisyyspajoissa haastettiin nuoret toimintaan ja osallistettiin yhteiseen tekemiseen, millä saatiin esille kunkin osaaminen ja vahvuudet, myös niistä puhumista harjoiteltiin. Nuoren kokemustietoa ja mielipiteitä arvostettiin, heistä oltiin aidosti kiinnostuneita, mikä välittyi avoimessa vuorovaikutuksessa.
Nuoren omaa elämänhallintaa vahvistettiin pystyvyyden, omaehtoisuuden ja sosiaalisuuden uusilla kokemuksilla2. Tutkimusten mukaan sosiaalisten suhteiden, pystyvyyden ja omaehtoisuuden kokemuksilla on selkeästi yhteys yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Aito kokemus itsestä toteutuu parhaiten muiden keskuudessa ja herkkyys vuorovaikutukseen etenee nuoren omien voimavarojen vahvistuessa ja kykyjen karttuessa3.
Elämänkulkupajoihin osallistuneiden mentoreiden, vertaisten aikuisten vierailut olivat nuorille tärkeitä kohtaamisia. Nuorten mukaan mentoreiden iällä on samaistumisen kannalta kuitenkin merkitystä, he eivät saisi olla liian vanhoja. Mentorit auttoivat elämänkulkutarinoidensa välityksellä nuorta oivaltamaan omia selviytymiskeinojaan ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksiaan. Elämänkulun moninaista kirjoa läpikäytiin yhdessä mentorin, nuorten ja työpajan valmentajien ja ohjaajien kesken, hyödyntäen toiminnallisia menetelmiä. Yhdessä valmistettu ateria ja yhteisruokailu olivat toiminnallisia menetelmiä, jotka vahvistivat nuoren yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden ja ryhmäytymisen kokemuksia.
Pelillisyyspajoihin kutsuttiin mukaan yrityksiä, jotka asettivat haasteita nuorten ratkaistaviksi. Nuoren kokemusmaailmassa sitoutuminen yhteistoiminnalliseen projektityöskentelyyn muodostui tärkeäksi henkisen kasvun elementiksi. Aito kontakti työpajan ulkopuoliseen yritysyhteistyökumppaniin vahvisti nuoren pystyvyyden ja osaamisen kokemuksia. Yhdessä toteutettu projektityöskentely edisti nuorten ryhmäytymistä, rikastutti osallistumista ja herätti omaehtoisuuden kokemuksia. Nuoret ilmaisivat kiinnostuksen koulutukseen ja uskon työelämässä selviytymiseen vahvistuneen Matin pelillisyyspajoilla saatujen kokemusten myötä.
” No nyt me tehään semmosest parist jopost semmost tandemjopoo mitä ei oo ikinä ennen tehty.”
Matti-hankkeessa on tuotettu kaksi ohjausmallia, jotka on osittain rakennettu universaalin motivaatioteorian, itseohjautuvuusteorian pohjalta (ks. lisää Arto Salosen artikkelista) ja, joissa läpileikkaavana teemana kulkee sukupuolisensitiivisyys.
Ohjausmallit ovat:
1.Elämänkulkupajat + mentorit
2. Pelillisyyspajat + yritysyhteistyökumppanit
Ohjausmallien tavoitteena on vahvistaa nuoren omaehtoisuuden kokemuksia ja omien voimavarojen tiedostamista, sekä oman elämäntilanteen hahmottamista. Nämä aktivoituvat myös koherenssin, yhteenkuuluvuuden tunteen avulla. Sivutuotteena tunne omista vaikuttamisen mahdollisuuksista hyvinvointiin ja terveyteen myös vahvistuvat nuorella. Lisäksi voimavarojen, mahdollisuuksien ja aiemmin stressiä aiheuttaneiden tekijöiden suhde painottuu toisin; omien vahvuuksien havaitsemisen kautta positiiviset asiat elämässä saavat merkityksellisemmän otteen. Tällä tavalla esiin saatu nuoren hyvinvointiin ja terveyteen johtava kehityskulku mukailee salutogeneesiä4. (ks.lisää artikkelista 1.2).
Ohjausmallien kehittämisprosessiin osallistuivat ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, työpajojen valmentajat ja heidän rinnallaan Elämänkulkupajojen (työpaketti 1) mentorit, ja osaltaan myös Pelillisyyspajojen (työpaketti 2) yritysyhteistyökumppanit. Yhteistoiminnalliseen kehittämiseen osallistuivat myös Matti-hankkeen nuoret miehet (N=30) teemahaastattelujen kautta. Heiltä on saatu paljon arvokasta kokemustietoa heidän elämänkulustaan, heille tärkeistä elämän käännekohdista ja tukipalvelujen herättämistä tunnelmista. Haastatteluaineistot ovat tärkeinä tiedon lähteinä ohjanneet Matin menetelmiin perustuvaa palvelumuotoilua ohjausmallien kehittämiseksi.
Moniasiantuntijuus ja palvelusektorien verkottuminen tukevat parhaiten elämänhallinnan vaikeuksissa hapuilevaa ja ilman suuntaa elävää nuorta. Matin verkkojulkaisun avulla levitetään näitä ohjausmenetelmiä nuorten työpajoille, sosiaali-ja terveysaloille ja muihin nuorten tukipalveluihin.
Matti – Miesten matkat työhön -hankkeen kokemusten perusteella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa suunniteltiin jatkohanke, jolle haettiin ja myönnettiin ESR-rahoitus (2018–2021). Kyseessä on kansainvälinen hanke, jossa kumppaneina ovat puolalainen BD Center ja bulgarialainen NGO Peonies. Kummallakin organisaatiolla on laaja kokemus NEET-nuorten kanssa työskentelystä, ja NEET-nuorten määrä näissä maissa on korkea.
Hankkeessa Mentoring NEETs – Generational intelligent mentoring of NEET young kehitetään yhdessä nuorten sekä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa muun muassa online mentorointimallia ja työstetään digitaalinen opas sukupolviälykkääseen mentorointiin. Perusta mentoroinnille luodaan työstämällä ensin katsaukset jo käytössä olevista mentorointimalleista ja nuorten tukipalveluista. Sukupolviälykäs mentorointi vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti sekä mentorin että mentoroitavan hyvinvointiin, ja edesauttaa nuorten pääsyä koulutukseen tai työllistymistä.
Nuorten palvelut ovat edelleen hajautetusti tarjolla monissa kunnissa, joten nuoret tipahtavat helposti yhteiskunnallisesta turvaverkosta, jos voimat eivät riitä avun hakemiseen. Nuorten näkökulmasta toimivat palvelujärjestelmät kannattaisi kartoittaa ja käyttää tätä tietoa palveluiden järjestämiseen. Palveluiden äärelle hakeutumista voidaan tukea käyttämällä pelillisiä keinoja.
