1.2 Nuoren osattomuus kuormittaa terveyttä – nuoren kokemuksia tukipalveluista

Teija Rautiola & Arja Liinamo

Koulutus-, työ- ja harjoittelupaikkaa vailla olevien nuorten (NEET = Not in Education, Employment or Training) terveys ja hyvinvointi ovat heikompia kuin muilla nuorilla. NEET-nuorten kokemukset hyvinvoinnistaan ja terveydestään osoittivat jopa hätkähdyttävää huono-osaisuuden kokonaisvaltaisuutta¹Muun muassa yksinäisyys, psyykkisen terveydentilan ja arjesta selviytymisen ongelmat sekä kokemus vähäisestä mahdollisuudesta vaikuttaa elämäänsä näyttävät paljon yleisemmiltä kuin samanikäisillä nuorilla keskimäärin. Myös osallisuus ja kiinnittyminen yhteiskuntaan ovat nuorilla löyhiä, eikä työn ja koulutuksen ulkopuolisuutta näytä kompensoivan esimerkiksi antoisa kiinnittyminen vapaa-aikaan tai ystävyyssuhteisiin.

Nuor­ten syrjäy­ty­mi­sellä ja hei­kolla tervey­dellä on vah­va yh­teys toi­siinsa. Syrjäytyneet nuoret ovat muita nuoria sairaampia ja käyttävät myös enemmän terveydenhuollon palveluita ja lääkkeitä. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Syrjäytyminen voi aiheuttaa terveysongelmia, mutta myös heikko terveys voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyneillä nuorilla arvioidaan olevan myös tyydyttymätöntä palvelujen tarvetta². Se, että syrjäytyneet nuoret eivät kenties saa tarvitsemiaan terveyspalveluita, voi johtaa terveyden ja toimintakyvyn  heikkenemiseen.

Nuorten palvelujen kehittämiseen suunnan tulee olla ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä aktiivisessa, monialaisessa työssä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Nuorten työllistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja voimavaraistaminen ovat yhteisiä kansallisia päämääriä. Moniammatillista nuorten palvelutarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista edellytetään mm. nuorisopalvelutakuulla. Sosiaali- ja terveys-, asumis-, vapaa-ajan, kulttuuri- sekä koulutus- ja työpalvelujen tulisi yhteistyöllä tukea nuorten voimavaroja kohden merkityksellistä ja hyvää elämää³. Terveys ja hyvinvointi on elämänmittainen prosessi ja meidän tulee tukea nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä autonomiaan ja aktiiviseen osallisuuteen omassa elämässään⁴. Nuorilla elämänhallinnan kokemus on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, hyvään itsetuntoon ja vahvaan toimintakykyyn. Elämänhallinnan oppimista tulee myös nuoren kodin ulkopuolella kokema sosiaalinen pätevyys.⁵

 

Nuorten kokemuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukipalveluista

Matti – Miesten matkat työhön -hankkeessa on tarkasteltu työpajanuorten kokemuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukipalveluista elämän eri vaiheissa, erityisesti kouluiästä työpajajaksoon. Kokemusten kautta on haluttu tuoda esille nuorten näkökulmia palvelujen merkityksestä ja ajatuksia niiden kehittämisen tarpeista.   

Matti-hankkeessa haastatellut nuoret kuvasivat  kokemuksiaan yksittäisistä hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen palveluista enimmäkseen niukkasanaisesti, ilman arvioita palvelun laadusta tai hyödystä ‘ihan ok’ ‘ne perusjutut’.  

Useat nuoret olivat kokeneet palveluissa myös epäluottamusta ja ymmärtämättömyyttä omaa itseään kohtaan. He olisivat kaivanneet ammattilaisen aikuisten osoittamaa suurempaa kiinnostusta ja tarkempaa huomiota heidän epävarmuuksiinsa sekä erityisiin koulunkäyntiin tai sosiaalisiin taitoihin liittyviin tuen tarpeisiin.

Yhdelle nuorelle koulukuraattorin huone oli tullut tutuksi vain yhteiskäytössä olevan kahviautomaatin vuoksi. Vaikka hän juuri niinä aikoina olisi paljonkin tarvinnut asiantuntijan apua ja ymmärrystä.

”En, en saanu todellakaan tukea että mä kävin neljä kertaa saman luokan että jos mä oisin saanu tukea niin sillon mä oisin päässyt sen luokan yhestä kerrasta läpi jos mä oisin saanut sitä tukea mutta kun mä en saanut sitä tukea koska minua syrjittiin ja oltiin noin ja minä en halunnut olla koulussa sen takii koska minut syrjittiin ja omat kaveritkin myös syrji vähän niin sillon mä vaan lähin sieltä pois ja opettajat ei tehnyt sille tilanteelle yhtään mitään ja aina mä suutuin ja heitin jotain tuolilla päähän tai jotain niin sitten mut meinattiin monta kertaa erottaa, niin.”

Nuorilla oli myös hyviä kokemuksia kouluyhteisössä heille tarjotuista palveluista. Nuorten kokemukset tukitoimista vaihtelevat jonkin verran pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen välillä, jotka olivat Matti-hankkeessa tarkastelun kohteina. Nuoren mahdollisuudet tai valmiudet päästä tukitoimintojen piiriin voivat pääkaupunkiseudulla olla paremmat. Ujoksi ja kaveriporukasta syrjäänvetäytyväksi itseään kuvannut nuori ilmaisi saaneensa koulupsykologilta juuri sopivaa tukea itsenäiseen tulevaisuusajatteluun.

”Se on ollu sitte mulle semmonen hyvä asia, joka on auttanu vähän miettimään näitä asioita. Vähä, avannu silmiäni tälläsiin elämän asioihin. Ku niitä elämän asioita en ollu miettiny kunnolla. Kun mä oon ajatellu ennen vähä silleen simplisesti, et niin kun lapsen asioita, et sillee sun ei tarvi huolehtii niist rahoista ja ongelmista. Se on vähä avannu ja kertonu mulle niist aikuisten asioista. Sit kun näkee asiat silleen, näkee kaiken erilaisemmin kun lapsi näkis asioita. On se siinä asiassa sit auttanu paljo.”

Kouluterveydenhoitajan toiminnasta sama nuori antoi arvosanaksi seitsemän.

”Mä antaisin seiskan sen takia ku mun mielestä ne vois kysyy vähä enemmän, koska sillon ku mä oon ollu nuorempi mä oon ollu paljon semmonen itseeni suuntautunu et mä en oo hirveesti halunnu puhuu muille. Sit jos ne ois kysyny multa, mä oisin varmaan kertonu mut silleen, et mä en ois muuten sanonu ollenkaan ehkä asioist, mitä mä en oo sit tienny. Mun mielest se on hirveen auttavaa jos ne kysyy vähä enemmän.”

Nuoren ajatuksia opettajan mahdollisuudesta tukea yläasteikäistä nuorta eheään kasvuun ja hyvään elämänhallintaan:

Tietysti se olis hyvä asia ku loppujen lopuks se opettaja on se, joka sul on sitten seuraavat parit vuodet. Se on hyvä asia, mun mielestä ainaki, jos se vähä tukee, kysyy niistä asioista ja auttaa tilannetta jos voi.”

 

Nuorten tukeminen edellyttää moniasiantuntijuutta

Aikuistumisen eri vaiheissa on tukitoiminnoilla pystyttävä vastaamaan nuoren ohella myös haavoittuvassa asemassa olevien perheiden palvelutarpeisiin. Tätä vahvistavat myös Matti-hankkeen nuorten kertomukset heidän omista perheistään ja ongelmistaan. Ne tuntuivat olevan aikuisuutta lähestyvälle nuorelle huolenaiheita ja solmukohtia, jotka kuormittavat nuorten elämänhallintaa.

Nuorten yhteisöllisen ja moniammatillisen tukemisen edellytys on, että nuorten,  myös NEET-nuorten, hyväksi toimivilla ammattilaisilla on yhtenäinen ymmärrys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä nuorten osallisuutta ja autonomiaa tukevaan elämänkulkuun.

Matti-hankkeen menetelmissä on kytketty nuoren terveyden ja hyvinvoinnin ja sitä tuottavien voimavarojen arvioiminen myös salutogeeniseen teoriaan⁶ sekä nuoren voimavaraistavaan ja motivoivaan ohjaamiseen⁷. Teorian keskeinen käsite on koherenssin tunne (sense of coherence) jota suomen kielessä vastaa elämänhallinta. Salutogeenisessa lähestymistavassa terveys ja hyvinvointi nähdään elämän mittaisena prosessina. Pyritään ohjaamaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, koska terveys on paljon enemmän kuin sairauden puute. Terveyden edellytysten luominen yksilöille jo lapsuuden ja nuoruuden aikana yhdistävät salutogeneesin kestävän kehityksen teemaan. Lähtökohtana on ihminen aktiivisesti toimivana subjektina omassa elämässään⁸. Vahvalla koherenssin tunteella on todettu olevan yhteys nuoren psyykkiseen hyvinvointiin, hyvään itsetuntoon ja vahvaan toimintakykyyn. Perheen vuorovaikutuksen merkityksen lisäksi nuoren koherenssin tunteen kehitykseen on osoitettu liittyvän myös kodin ulkopuolella nuoren kokema sosiaalinen pätevyys.

Matti-hankkeen ja Stadin ammattiopiston työpajalla toteutuvan toisen: Motiivi-hankkeen vaikutuksesta on käynnistetty nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä. Työpajanuorten hyvinvoinnin ja terveyden haasteet, hoidon piiriin pääsemisen ja terveydenhuoltopalvelujen vajavaisuus sekä niiden suuri tarve on hankkeiden ansiosta saatu päivänvaloon. Monialaiset yhteistyöneuvottelut kaupungin toimialojen kesken ovat alkaneet. Työpajanuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun osallistuvat myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari sekä sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin erityisavustaja.

Syksyllä 2018 Stadin ammattiopiston työpajanuoret saavat terveydenhuoltopalveluja Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan ns. liikkuvasta palvelusta. Terveydenhuoltopalvelut turvataan jatkossakin pääkaupunkiseudun työpajanuorille kouluterveydenhuollon budjetin kautta rekrytoitujen sote-asiantuntijoiden avulla.


Lähteet:
  1. Gretschel Anu & Myllyniemi Sami. 2017. Työtä, koulutus-tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista –Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Nuorisotutkimusseura ry. Helsinki. Verkkodokumentti. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf. Luettu 30.9.2018
  2. Ikäheimo Salla.2015.Syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Teoksessa Aaltonen, Sanna – Berg, Päivi –  Ikäheimo, Salla (toim.) Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Helsinki. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 84. Unigrafia.
  3. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014.1301/2014. Saatavissa sähköisenä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
  4. Lindström, B. & Eriksson, M. 2010. Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen – teoria terveyden resursseista. Teoksessa Pietilä Anna-Maija. Terveyden edistäminen, teorioista toimintaan. 32–48, WSOYpro Oy, Helsinki.
  5. Hietasalo-Husu, S. 2013. Nuorten koherenssin tunteen ja terveyden ulottuvuudet: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma, Preventiivinen hoitotiede, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta.
  6. Antonovsky, A. 1987. Unraveling the mystery of health: how people manage stress and stay well. 2 painos. Jossey- Bass, San Francisco.
  7. Lundahl, B. W., Kunz, C., Brownell, C., Tollefson, D. & Burke, B. L. 2010. A meta-analysis of motivational interviewing: twenty-five years of empirical studies. Research on Social Work Practice 20(2), 137–160.
  8. Lindström, B. & Eriksson, M. 2010. Salutogeeninen lähestymistapa terveyteen – teoria terveyden resursseista. Teoksessa Pietilä A-M. Terveyden edistäminen, teorioista toimintaan. 32–48, WSOYpro Oy, Helsinki.
  9. Hietasalo-Husu, S.2013. Nuorten koherenssin tunteen ja terveyden ulottuvuudet: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma, Preventiivinen hoitotiede, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta.
  10. Artikkelikuva: Nimimerkki Pexels.CCO. https://cdn.pixabay.com/photo/2016/11/29/06/28/grass-1867800_1280.jpg