Teija Rautiola, Jaana Poikolainen & Arja Liinamo

Matti-hankkeessa on kehitetty ohjausmenetelmiä nuoren miehen omaehtoisuuden, sosiaalisuuden ja pystyvyyden tukemiseksi. Hanke on suunnattu 15–29-vuotiaille miehille, ja sillä vähennetään ylisukupolvista työttömyyden ja syrjäytymisen kierrettä. Hankkeen aikana on tehty monitasoista yhteistyötä, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen, kolmannen sektorin ja yritysyhteistyökumppaneiden kesken.  

Matti – miesten matkat työhön -hanke (2016–2018), sen kohderyhmä, toiminnot, tavoitteet ja ajoitus ovat täysin linjassa hallituksen toimintasuunnitelman kärkihankkeen (2016–2018)  kanssa. Kärkihankkeessa edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta suuntaamalla toimintaa haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kärkihankkeen tavoitteena on, että eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnassa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia, hyväksi havaittuja toimintamalleja, jotka edistävät nykyistä paremmin heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottokykyä¹.

Matti-hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ESR. Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK.

Toimintaympäristöinä ovat nuorten työpajat, Stadin ammattiopiston Metallipaja Helsingissä sekä OTE Nuorten työpaja ja Parik-säätiön työpajat Kouvolassa. Matin työpaketit sisällytettiin osaksi työpajojen toimintaa, jonne nuoret hakeutuivat paikallisten TE-toimistojen ohjaamina. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. hallinnoi osaa työpajoista ja niitä on ympäri Suomea yli 700. (Tämä ei koske Parik-säätiötä.)

Muita yhteistyökumppaneita olivat Kouvolan Kaupunki ja Pelillisyyspajoihin (työpaketti 2) liittyneet yritykset. Toimintaan osallistuivat Helsingissä Chebici ja Baiks (ent. Suomen Polkupyörätukku) ja Kouvolassa Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy, Kouvolan lakritsi Oy ja Parik-säätiön Ekomaa. Lisäksi nuoret saivat XAMKin Matti- ja Summa -hankkeilta toimeksiannon kehittää sisältöjä digitaaliseen työllistymis- ja hyvinvointipeliin; Hamina 1810 Työ ei koskaan muutu.

Matti-hankkeen monitasoiset tavoitteet – keskiössä elämäänsä tyytyväinen nuori mies

Matti-hankkeen tavoitteet kuvataan yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Hankkeen merkitys on yhteydessä ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen ehkäisyyn, nuorten miesten osattomuuden lieventämiseen ja sen katkaisuun.      

Yksilön tavoitteet liittyvät syrjäytymisuhan alla elävän nuoren miehen oman elämänhallinnan ja tulevaisuusorientaation herättämiseen. Työttömien nuorten miesten näkökulmasta hankkeen tavoitteena ovat osaamisen ja pystyvyyden kokemukset, joilla ruokitaan motivaation heräämistä koulutukseen ja työhön hakeutumiseen. Ne vaikuttavat positiivisesti nuoren osallisuuden kokemuksiin ja edistävät omaehtoisuutta².

Yhteisön tavoitteet puolestaan korostavat nuorten tukipalveluissa moniasiantuntijuuden kehittämistä yhteistyössä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.           

Yhteiskunnan tavoitteet tuovat esille koulutus- ja työurien edistämisen. Ne sisältävät työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden ja sukupuolen eriytymisen lieventämisen työhön ja koulutukseen suuntautumisessa sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen. Lisäksi siihen sisältyvät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä koulutuksen kehittäminen.  

Nuori mies oman elämänsä sanoittajaksi vierellä kulkijoiden sparrauksella

Hankkeen työpakettien suunnittelua ja toteutusta ohjasi universaali motivaatioteoria, itsemääräämisteoria¹. Toiminnallisuuteen perustuvissa Elämänkulku-  ja Pelillisyyspajoissa haastettiin nuoret toimintaan ja osallistettiin yhteiseen tekemiseen, millä saatiin esille kunkin osaaminen ja vahvuudet, myös niistä puhumista harjoiteltiin. Nuoren kokemustietoa ja mielipiteitä arvostettiin, heistä oltiin aidosti kiinnostuneita, mikä välittyi avoimessa vuorovaikutuksessa.

Nuoren omaa elämänhallintaa vahvistettiin pystyvyyden, omaehtoisuuden ja sosiaalisuuden uusilla kokemuksilla². Tutkimusten mukaan sosiaalisten suhteiden, pystyvyyden ja omaehtoisuuden kokemuksilla on selkeästi yhteys yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Aito kokemus itsestä toteutuu parhaiten muiden keskuudessa ja herkkyys vuorovaikutukseen etenee nuoren omien voimavarojen vahvistuessa ja kykyjen karttuessa³.

Elämänkulkupajoihin osallistuneiden mentoreiden, vertaisten aikuisten vierailut olivat nuorille tärkeitä kohtaamisia. Nuorten mukaan mentoreiden iällä on samaistumisen kannalta kuitenkin merkitystä, he eivät saisi olla liian vanhoja. Mentorit auttoivat elämänkulkutarinoidensa välityksellä nuorta oivaltamaan omia selviytymiskeinojaan ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksiaan. Elämänkulun moninaista kirjoa läpikäytiin yhdessä mentorin, nuorten ja työpajan valmentajien ja ohjaajien kesken, hyödyntäen toiminnallisia menetelmiä. Yhdessä valmistettu ateria ja yhteisruokailu olivat toiminnallisia menetelmiä, jotka vahvistivat nuoren yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden ja ryhmäytymisen kokemuksia.

Pelillisyyspajoihin kutsuttiin mukaan yrityksiä, jotka asettivat haasteita nuorten ratkaistaviksi. Nuoren kokemusmaailmassa sitoutuminen yhteistoiminnalliseen projektityöskentelyyn muodostui tärkeäksi henkisen kasvun elementiksi. Aito kontakti työpajan ulkopuoliseen yritysyhteistyökumppaniin vahvisti nuoren pystyvyyden ja osaamisen kokemuksia. Yhdessä toteutettu projektityöskentely edisti nuorten ryhmäytymistä, rikastutti osallistumista ja herätti omaehtoisuuden kokemuksia. Nuoret ilmaisivat kiinnostuksen koulutukseen ja uskon työelämässä selviytymiseen vahvistuneen Matin pelillisyyspajoilla saatujen kokemusten myötä.

” No nyt me tehään semmosest parist jopost semmost tandemjopoo mitä ei oo ikinä ennen tehty.”

Tuloksena kaksi ohjausmallia tukipalveluihin – nuorille avain terveeseen elämään

Matti-hankkeessa on tuotettu kaksi ohjausmallia, jotka on osittain rakennettu universaalin motivaatioteorian, itseohjautuvuusteorian pohjalta (ks. lisää Arto Salosen artikkelista) ja, joissa läpileikkaavana teemana kulkee sukupuolisensitiivisyys.

Ohjausmallit ovat:
1.Elämänkulkupajat + mentorit
2. Pelillisyyspajat + yritysyhteistyökumppanit

Ohjausmallien tavoitteena on vahvistaa nuoren omaehtoisuuden kokemuksia ja omien voimavarojen tiedostamista, sekä oman elämäntilanteen hahmottamista. Nämä aktivoituvat myös koherenssin, yhteenkuuluvuuden tunteen avulla. Sivutuotteena tunne omista vaikuttamisen mahdollisuuksista hyvinvointiin ja terveyteen myös vahvistuvat nuorella. Lisäksi voimavarojen, mahdollisuuksien ja aiemmin stressiä aiheuttaneiden tekijöiden suhde painottuu toisin; omien vahvuuksien havaitsemisen kautta positiiviset asiat elämässä saavat merkityksellisemmän otteen.  Tällä tavalla esiin saatu nuoren hyvinvointiin ja terveyteen johtava kehityskulku mukailee salutogeneesiä⁴. (ks.lisää artikkelista 1.2).

Ohjausmallien kehittämisprosessiin osallistuivat ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, työpajojen valmentajat  ja heidän rinnallaan Elämänkulkupajojen (työpaketti 1) mentorit, ja osaltaan myös Pelillisyyspajojen (työpaketti 2) yritysyhteistyökumppanit. Yhteistoiminnalliseen kehittämiseen osallistuivat myös Matti-hankkeen nuoret miehet (N=30) teemahaastattelujen kautta.  Heiltä on saatu paljon arvokasta kokemustietoa heidän elämänkulustaan, heille tärkeistä elämän käännekohdista ja tukipalvelujen herättämistä tunnelmista. Haastatteluaineistot ovat tärkeinä tiedon lähteinä ohjanneet Matin menetelmiin perustuvaa palvelumuotoilua ohjausmallien kehittämiseksi.

Moniasiantuntijuus ja palvelusektorien verkottuminen tukevat parhaiten elämänhallinnan vaikeuksissa hapuilevaa ja ilman suuntaa elävää nuorta. Matin verkkojulkaisun avulla levitetään näitä ohjausmenetelmiä nuorten työpajoille, sosiaali-ja terveysaloille ja muihin nuorten tukipalveluihin.

Jatkohanke: Mentoring NEETs – Generational intelligent mentoring of NEET young

Matti – Miesten matkat työhön -hankkeen kokemusten perusteella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa suunniteltiin jatkohanke, jolle haettiin ja myönnettiin ESR-rahoitus (2018–2021). Kyseessä on kansainvälinen hanke, jossa kumppaneina ovat puolalainen BD Center ja bulgarialainen NGO Peonies. Kummallakin organisaatiolla on laaja kokemus NEET-nuorten kanssa työskentelystä, ja NEET-nuorten määrä näissä maissa on korkea.

Hankkeessa Mentoring NEETs – Generational intelligent mentoring of NEET young kehitetään yhdessä nuorten sekä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa muun muassa online mentorointimallia ja työstetään digitaalinen opas sukupolviälykkääseen mentorointiin. Perusta mentoroinnille luodaan työstämällä ensin katsaukset jo käytössä olevista mentorointimalleista ja nuorten tukipalveluista. Sukupolviälykäs mentorointi vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti sekä mentorin että mentoroitavan hyvinvointiin, ja edesauttaa nuorten pääsyä koulutukseen tai työllistymistä.

Nuorten palvelut ovat edelleen hajautetusti tarjolla monissa kunnissa, joten nuoret tipahtavat helposti yhteiskunnallisesta turvaverkosta, jos voimat eivät riitä avun hakemiseen. Nuorten näkökulmasta toimivat palvelujärjestelmät kannattaisi kartoittaa ja käyttää tätä tietoa palveluiden järjestämiseen. Palveluiden äärelle hakeutumista voidaan tukea käyttämällä pelillisiä keinoja.

Lähteet:

1. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Kärkihanke. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016: 50. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3832-8 ks. myös Arto Salosen artikkeli 1.1

2. Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2000. The ‘what’ and ‘why’ of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 227-268 Myrskylä P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ ja yrittäjyys 12/2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

3. Kainulainen, S. Yksinäisten elämänlaatu..? Teoksessa Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus Helsinki University Press, 2016a, 114-125.

4. Mittelmark, M. Eriksson, S. Bauer, G.Pelikan, J. Lindström,B. & Espnes, G. 2017. The Handbook of Salutogenesis. Saatavissa: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-319-04600-6.pdf

5. Kuvalähde: Nimimerkki Stokpic. Cco. https://cdn.pixabay.com/photo/2015/01/15/16/17/hands-600497_1280.jpg

Auli Jungner ja Jaana Poikolainen

Matti-hankkeen arviointia toteutettiin monella tavalla siihen osallistuneiden nuorten ja hankkeen toimijoiden taholta. Työpajoilla hankkeen fasilitaattoreiden tehtävänä oli ohjata toimintaa ja ryhmäprosessia siten, että siitä tulee rikastava ja osallistujien voimavarojen varaan rakentuva. Fasilitaattorit ovat samalla toimineet ikään kuin toimintatutkimuksen tekijän roolissa havainnoimalla ja tuottamalla monenlaista aineistoa työpajatoiminnan arviointia varten.

Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen prosessia kahden, fasilitaattoreille tehdyn ryhmähaastattelun pohjalta. Haastatteluihin osallistui kuusi henkeä. Hankkeen pajojen merkitystä arvioi lisäksi kaksi työpajaohjaajaa, joista toinen työskentelee Helsingissä ja toinen Kouvolassa.

Päätavoitteena Matti-hankkeessa on ollut kehittää voimavaraistavia sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja 16–29-vuotiaiden työpajatoiminnassa mukana olevien miesten subjektiuden vahvistamiseksi ja omien voimavarojen tunnistamiseksi. Tätä kautta on pyritty tukemaan heidän mahdollisuuksiaan olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä ja saada työ- tai opiskelupaikka sekä vahvistettu sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Helsingissä yhteistyökumppanina on ollut vuosina 2017–2018 Stadin ammattiopiston Metalliverstas ja Kouvolassa OTE Nuorten työpajat sekä Parik-säätiö sr, joista jälkimmäinen oli mukana toteuttamassa Pelillisyyden pajoja touko-kesäkuussa 2018. Työpajoilla toteutetuissa Elämänkulkupajoissa ja Pelillisyyspajoissa on pyritty tukemaan nuorten miesten osallisuutta ja toimijuutta. Pelillisyyspajoilla on tuotettu yhdessä ratkaisuja asiakasorganisaatioiden asettamiin erilaisiin haasteisiin pelillisyyden keinoin.

Hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi on hankesuunnitelmassa luotu eräänlainen ohjelmateoria, jonka kykyä tuottaa toivottuja tuloksia tarkastellaan fasilitaattoreiden havaintojen ja kokemusten pohjalta. Tarkoituksena on realistisen arviointitutkimuksen mallia noudattaen pyrkiä testaamaan ohjelmateorian toimivuutta ja saada vastauksia kysymykseen: onko teoria toiminut toivotulla tavalla ja miten sitä voitaisiin edelleen kehittää¹⁾.

Matti-hankkeen projektisuunnitelmasta on alla olevaan taulukkoon 1. koottu hankkeen keskeiset toiminnot, joilla on perustelunsa hankkeen ohjelmateoriassa (ks.Arto Salosen artikkeli 1.1). Ohjelmateoria tarkoittaa perusteltuja käsityksiä siitä, miten ja miksi intervention ajatellaan vaikuttavan. Konkreettisten toimenpiteiden oletetaan aiheuttavan osallistujissa muutosvoimia (mekanismeja), jotka edistävät tavoiteltua muutosta¹⁾.

Taulukko 1. Nuorten pajatoiminnan vaikutukset

Kahdella ensimmäisellä toteutuskerralla Elämänkulkupajoja ja Pelillisyyspajoja toteutettiin 2–3 tuntia kerran viikossa 6–10 viikon ajan. Lisäksi tässä arvioidaan kokemuksia Pelillisyyden pajasta, jota toteutettiin kolmannella pilotointikierroksella Kouvolassa. Toimintaa toteutettiin kuuden viikon ajan kolmena päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä.     

Motivointi, voimavarojen tunnistaminen ja osallisuuden vahvistaminen

Perusedellytyksenä toimivan ryhmän syntymiselle fasilitaattorit pitivät sen pysyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Luottamuksellista ilmapiiriä on ollut haastavaa saada aikaan, jos nuoret ovat vaihtuneet kesken pajajakson ja heidän motivaationsa osallistua on lisäksi ollut kovin vaihteleva. Ryhmädynamiikan toimimisen ja yksilöiden kohtaamisen yhteensovittaminen on haaste, jonka kanssa fasilitaattorit ovat joutuneet ajoittain kamppailemaan. Kun mukana on nuoria, joita työpajatoiminta ei kiinnosta, he saavat helposti muutkin mukaansa passiivisiksi. Tärkeäksi koettiin se, että nuoret tulevat mukaan vapaaehtoisesti eikä heitä pakoteta, vaikkakin motivaation on toisaalta havaittu vahvistuneen työskentelyn edetessä.

Hankesuunnitelmaan kirjatut motivaatioon liittyvät tavoitteet koettiin haastaviksi saavuttaa muutaman työpajatapaamisen aikana ja havaittuja myönteisiä muutoksia on lisäksi vaikea osoittaa hankkeen ansioksi. Tietojen, taitojen ja osaamisen näkyväksi tekeminen ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja jonka arviointi on haasteellista ulkopuolisen silmin. Nuorten henkilökohtainen haastattelu on paras keino saada selville hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden merkitystä yksilöille.

Fasilitaattorit pitivät tärkeänä herkkyyttä tunnistaa nuorten taustojen ja haastavienkin elämänkokemusten vaikutusta ryhmässä toimimiseen ja korostivat nuoren oikeutta osallistua omien voimavarojensa mukaan. Nuorille painotettiin heti työpajatoiminnan alussa, että on hyväksyttyä olla taustalla ja hiljaa, jos se tuntuu itsestä luontevalta. Osallisuuteen ei siis ketään pakotettu, sen sijaan nuorten omaehtoisuutta ja subjektiutta korostettiin. Yllättävää onkin ollut huomata, miten nopeasti nuoret kuitenkin lähtivät aktiivisesti mukaan toimintaan ja pajoille syntyi ilmapiiri, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, jos niin haluaa.

Työpajaohjaajilta saadun palautteen mukaan nuoret keskustelevat hankkeen toteuttamilla pajoilla enemmän verrattuna työskentelyyn yleensä pajoilla. Fasilitaattoreiden mukaan selityksenä on se, että hankkeessa vuoropuhelulle on varattu tietty aika ja paikka ja sille on ollut selvä funktio ja lupa.

Kouvolan Pelillisyyden pajoilta (Parik-säätiö) hankittujen kokemusten mukaan pajojen keston on hyvä olla pidempi kuin mitä alkuperäiseen suunnitelmaan oli kirjattu. Kerran viikossa toteutettu 2–3 tuntia kestävä pajatoiminta jää helposti irralliseksi muusta työpajojen toiminnasta. Kun pajatoimintaa on tarjolla esimerkiksi kolmena päivänä viikossa kuuden tunnin ajan, sitoutuvat nuoret toimintaan, osallisuus ja käsitys itsestä osaajana kohenevat ja ryhmädynamiikka nivoutuu toimintaa tukevaksi: toimitaan tavoitteellisesti yhteisen päämäärän tavoittamiseksi.

Elämänkulkujen avaaminen ja mentorointi

Hankkeen tavoitteena on ollut rohkaista miehiä ilmaisemaan ja kuvaamaan haluamallaan tavalla heille merkityksellisiä elämänvaiheita. Kouvolan työpajoilla on kokeiltu toiminnallisia menetelmiä elämänkulkujen avaamiseksi esimerkiksi piirtämisen avulla ja on todettu niiden toimivan joidenkin nuorten kohdalla, mutta ei suinkaan kaikkien. Osaa nuorista tehtävä inspiroi ja he työstivät ja pohtivat elämänkulkuaan, mutta he eivät kuitenkaan halunneet jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan muille. Osa nuorista sen sijaan ilmaisi, ettei heidän elämässään ole tapahtunut mitään sellaista, jota he haluaisivat omasta elämästään muistella.

Fasilitaattoreiden kokemuksen mukaan elämänkulun avaaminen saattoi olla hyvä kokemus niille, jotka kuvasivat kokemuksiaan paperille. Menetelmät ovat synnyttäneet keskustelua ja nuori on saattanut jäädä muiden lähdettyä jatkamaan puhumista fasilitaattoreille asioista, jotka ovat askarruttaneet nuorta. Erilaisten menetelmien käyttö vaatii kuitenkin valmiuksia vastata nuorten tarpeisiin, ja mahdollisuutta käsitellä työskentelyn nostattamia ajatuksia jälkeenpäin. Ohjaajan/fasilitaattorin on suhtauduttava tietyllä sensitiivisyydellä nuorten elämänkokemuksiin, joihin saattaa sisältyä esimerkiksi kokemuksia menetyksistä. Tilanteet voivat olla myös ohjaajalle vaikeita.

Mentorointi nousee fasilitaattoreiden haastatteluissa toimivaksi keinoksi elämänkulkujen avaamiseen. Myös nuorten haastatteluista tehtiin samansuuntaista tulkintaa, osa nuorista on pystynyt peilaamaan kokemuksiaan ja reflektoimaan niitä mentoreiden tarinoihin. Voimaantumista ja oman minän tarkastelua on ollut havaittavissa, ja nuoret ovat jopa itse nostaneet mentoreiden tarinoita jälkeenpäin esille. Fasilitaattorit korostavat tarinoihin palaamista ja niiden muistelua esimerkiksi visualisoinnin avulla.

Mentoreiden iällä ei näyttäisi olevan niin suurta merkitystä kuin heidän suhtautumisellaan nuoriin. Tärkeää on, että mentori ymmärtää kohderyhmän tilanteen ja avaa silti arvostaen ja rohkeasti nuoriin luottaen omaa elämäntarinaansa. Kehittämisideana nuoret ovat esittäneet, että vanhempien mentoreiden lisäksi oman sukupolven edustajia voisi olla mentoreina, jolloin heidän on helpompi samaistua.

Fasilitaattorit pitävät tärkeänä, että nuorille kerrotaan heti hankkeen esittelyn yhteydessä, mihin mentoreiden vierailuilla pyritään. Mentoreita kannattaa myös etukäteen valmentaa tasavertaiseen kohtaamiseen nuorten kanssa, ylhäältä alaspäin malli ja nuorten ”läksyttäminen” eivät toimi. Työpajat voisivat jatkossa hyödyntää omia verkostojaan mentoreiden hankinnassa, jolloin kynnys yhteydenottoihin madaltuisi ja toimintamallista tulisi mahdollisimman kevyt ja ketterä. Mentoroinnista on hankkeessa syntynyt uusi käyttäjälähtöinen palvelumalli, jota on kehitetty yhdessä nuorten kanssa.

Ohjaajat/fasilitaattorit arvioivat Elämänkulkupajojen mentoroinnin toimivan, erityisesti vuorovaikutus lisääntyi:

“…ne elämänkulkupajat on ollu, ne oli mun mielest hyvii kun meil oli et tääl on ollu aina se esimerkki, niin sanottu esimerkkihenkilö puhumas. En mä tiä onks se nyt välttämättä siihen ryhmäytymiseen mut semmoseen et joku tulee tänne avoimesti kertoon omasta itsestään ja semmosest niin kyl se on niinku, se oli ensimmäinen kerta itseasias ku täs yleensä täs tilas kukaan esittää mitään kysymyksii tai mitään. Et sillon kun se Silvia Modig oli täällä niin sekin tosi avoimesti kerto omasta nuoruudestaan niin kyl sen huomas et siinä oli semmonen, et en mä tiä samaistuks ne häneen mut semmonen et ehkä ymmärsi et tääl pystyy ehkä itekin sit avautuun.”

Pelillisyys ja toiminnallisuus

Pelillisyyspajoilla on suunniteltu ja toteutettu ratkaisuja asiakasorganisaatioiden haasteisiin pelillisyyden keinoin. Pajoilla ovat korostuneet toiminnallisuus ja tavoitteellinen työskentely. Aikaansaamisen kokemus, prosessinomaisuus sekä sovitut säännöt ja tavoitteet ovat innostaneet nuoria toteuttamaan yrityksiltä saatuja toimeksiantoja. Lisäksi odotettavissa oleva konkreettinen palkinto motivoi työskentelyä. Sopivan lyhyet, noin kuukauden kestävät projektit sekä selkeä aikataulutus ja työnjako ovat osoittautuneet toimiviksi. Toiminnallisuus ja ryhmässä ongelmien ratkaisu nostavat esiin nuorten taitoja ja antavat samalla riittävää haastetta nuorille aikuisille.

Yritysyhteistyö ja todelliset työelämän toimeksiannot ovat tärkeitä toimintamuotoja, mutta samalla haastavia. Nuoret odottavat, että yrityksen edustajat olisivat enemmän läsnä ja aidosti kiinnostuneita nuorten aikaansaannoksista. Ihannetilanne olisi, että yrityksen edustaja voisi samalla toimia myös mentorina. Ideaa kannattaisi soveltaa siten, että nuoret hyötyisivät lopputuloksesta ja kokisivat tekevänsä jotakin omaa. Aito innostus saattaa löytyä hyvinkin spontaanisti tilanteista, joita ei etukäteen tiedä ja joille tulisi antaa mahdollisuus.

Kouvolassa toteutetusta intensiivijaksosta saatiin positiivista palautetta nuorilta ja Parik-säätiön henkilökunnalta. Nuorten toiminta muutamana päivänä viikossa yhteisen ja konkreettisen tavoitteen saavuttamiseksi edesauttoi ryhmäytymisessä, ja tämä tuotti yhteistoiminnallisen työtavan organisaatioiden asettamiin haasteisiin vastaamisessa. Nuorten käsitykset omasta osaamisestaan vahvistuivat. 

Hankkeessa nuoria on kuultu, sillä on tärkeää, että nuoret pääsevät vaikuttamaan ja toteuttamaan omia ideoitaan. Jatkossa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota enemmän nuorten osallistamiseen.

Sukupuolisensitiiviset ohjausmallit

Hankkeessa on sovellettu sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa eli on pyritty tunnistamaan ja purkamaan sukupuoleen liittyviä perinteisiä toimintamalleja. Nuorille miehille on tarjottu uudenlaisia esimerkkejä ammatinvalinnan suhteen ja rohkaistu ei-tyypillisiin valintoihin työllistymisen helpottumiseksi. Kymenlaakso on taantuva teollisuuspaikkakunta, josta osalle nuorista on haasteellista lähteä muulle paikkakunnalle opiskelemaan tai työskentelemään. Lapsuudenperhe juurruttaa paikkakunnalle, eikä rohkeutta perinteisten sukupuoliroolien purkamiseen välttämättä ole. Helsingissä koulutus- ja työpaikkoja on tarjolla enemmän, eivätkä toisaalta sukupuoliroolit ole yhtä sitovia erilaisten urapolkujen luomisen suhteen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet eivät fasilitaattoreiden mukaan pitäneet mitenkään vieraana tai outona ajatusta siitä, että mies kouluttautuu naisvaltaiselle alalle. Enemmänkin ihmeteltiin sitä, miksi hankkeessa ei ole mukana nuoria naisia. Jatkossa hankkeen toimintoja onkin tarkoitus, uuden rahoituksen turvin, suunnata sekä miehille että naisille.

Johtopäätöksiä

Matti-hankkeen päätavoitteena on ollut nuorten miesten ylisukupolvisten työttömyyden kierteiden katkaiseminen. Päähuomio ei kuitenkaan ole ollut huolten, riskien ja ongelmien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa vaan nuorten voimavarojen lisäämisessä. Nuorten vahvuudet ja onnistumiset on pyritty nostamaan esiin ja siten vahvistettu sosiaalista pärjäävyyttä ja omanarvontuntoa. Myönteisen tunnistamisen ja tunnustamisen malli on aikaisemmissa tutkimushankkeissa todettu toimivaksi tavaksi kohdata nuoria tavalla, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilöllisyyttä erottelematta heitä tuettaviin ja pärjääviin²⁾.

Aikaisempien tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat palveluihin helposti lähestyttäviä, nuorten asioihin perehtyneitä palvelutoimijoita ja tukihenkilöä palvelupolun rinnalla kulkijaksi³⁾. Matti-hankkeessa on kehitetty mallia, jossa kokeneet mentorit ovat olleet opastamassa nuoria elämänkulun käännekohtien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Nuoret näyttävätkin tarvitsevan sekä konkreettista että henkistä tukea yhteiskunnassa ja elämässä selviytymiseen.

Ylisukupolvisen syrjäytymisen taustalla on usein kielteisten kokemusten kasautuminen ja samalla syrjäytymistä tukevan työttömyyskulttuurin siirtyminen seuraavalle sukupolvelle. Pajoilla voidaan ennalta ehkäisevästi tukea nuoren itsenäistymistä ja näin pyrkiä katkaisemaan jo muodostunut ylisukupolvinen ketju⁴⁾. Pitkällä tähtäimellä tähän tarvitaan myös sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka lieventävät yhteiskunnan rakenteisiin sisältyviä kohtuuttomuuksia ja epäoikeudenmukaisuutta. Osana tätä politiikkaa on mahdollistettava palvelujärjestelmä, jossa yksilöitä ja perheitä kohdataan ja kuunnellaan sekä tuetaan aidosti osallisuuteen⁵⁾.

Osallisuuden prosessia voidaan kuvata portaiden avulla ja samalla arvioida osallisuuden toteutumista⁶⁾. Osallisuuden alimmilla portailla asiakkaalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Mitä korkeammalle hän yltää, sitä enemmän valtaa hänellä on. Osallisuuden lähtökohtana on, että asiakasta kuunnellaan, häntä tuetaan ilmaisemaan mielipiteensä ja hänen näkemyksensä otetaan huomioon. Matti-hankkeessa näin on toimittu ja samalla on huomattu, että nuorten tarve saada osallistua myös päätöksentekoon on kasvanut. Yrityksiltä saatujen toimeksiantojen rinnalla he haluaisivat toteuttaa myös omia projektejaan ja ideoitaan. Tämä, jos mikä on osoitus siitä, että nuoret ovat kasvamassa kohti täysivaltaista osallisuutta ja kansalaisuutta.

Hankkeen julkaisuja

Hankkeesta julkaistaan kolme tieteellistä julkaisua, jotka ovat parhaillaan kirjoitusprosessissa. Artikkelit pohjautuvat Matti-hankeen pajoihin osallistuneiden nuorten miesten haastatteluaineistoihin. Hankearviointia on myös toteutettu Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n kehittämän sosiaalisen vahvistumisen SOVARI-mittarin avulla.

Artikkeleita on julkaistu myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun verkkolehdissä READ ja NEXT. Artikkeleita ovat kirjoittaneet hankkeen työntekijät sekä harjoittelijat. Tähän mennessä ilmestyneitä artikkeleita:

Salomaa, I, Myllylä, M. & Poikolainen, J. 2018. Pelillisyys ja yritysyhteistyö tukevat nuorten kehitystä. READ. Kouvola: XAMK. 

Salomaa, I. Bär, J. 2018. Matti-hankeen pelillisyyden pajat tarjosivat elämyksiä sekä uuden oppimista yhdessä toimimisen kautta. NEXT. Kouvola: XAMK. 

Dufva, A-M. 2018. Miesten matkat työhön. Ylisukupolvisen syrjäytymisen kierteiden katkaiseminen. NEXT. Kouvola: XAMK. 

Poikolainen, J. & Ylämäki, T. 2017. Mentorointi nuorten työpajatoiminnassa. NEXT. Kouvola: XAMK. 

Hankkeen toiminnoista kerrottiin myös blogissa, joka löytyy täältä.

Lähteet:

1. Dahler-Larsen, P. 2005.Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt. Helsinki: Stakes.
2. Häkli, J., Kallio, K.P. & Korkiamäki, R. (toim.) 2015. Myönteinen tunnistaminen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,
   verkkojulkaisuja 90. Saatavilla: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf
3. Miettinen, S. & Pöyry, S-M. 2015. Vainulla Etelä-Savossa. Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä.
   Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu. A: Tutkimuksia ja raportteja – Research Reports 100.
4. Pohjantammi, I. 2007. Ylisukupolvinen työttömyys nuorten työpajoilla. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 12.
   Saatavilla: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/tyopaja.pdf  
5. Nousiainen, K.Petrelius. P. & Yliruka, L. (toim.) 2016. Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 20.
6. Meriluoto,T. Marila-Penttinen, L.& Lehtinen. E. (toim.) 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.
7. Kuvalähde: Nimimerkki Alexas Fotos. Cco.
   https://cdn.pixabay.com/photo/2018/03/13/22/53/puzzle-3223941_1280.jpg

Hannu Puhakka & Teija Rautiola

Ilman suuntaa eläminen on nuorelle miehelle merkittävä riskitekijä, joka pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytyminen puolestaan on vahvasti yhteydessä työ- ja koulutuspaikan puutteeseen sekä yksinäisyyteen. Merkittävää on huono-osaisuuden ketjuuntuminen ja periytyminen ylisukupolvisesti. Tämän seurauksena nuoren kokema sosiaalinen osattomuus saattaa heikentää terveyttä ja hyvinvointia. Nuoret itse pitävät suurimpana syrjäytymisen syinä vähäisiä sosiaalisia suhteita.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten Matti-hankkeen teemat ohjasivat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijan oppimista, asiantuntijuuden kehittymistä, sekä oman kokemuksen kautta ohjaamista ilman suuntaa elävän nuoren miehen elämänhallinnan tukemiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota hyödynnetään työpajavalmentajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten välisen yhteistyön sekä nuorten työpajatoiminnan kehittämiseksi.

Kehittämistehtävät ovat:

1. Millaisena nuori mies kuvaa elämäänsä?
2. Miten ammattikorkeakouluopiskelija osaa tukea nuoren miehen elämänhallintaa?

Kohderyhmään kuuluvat nuoret miehet ovat vaarassa joutua syrjäytymiskierteeseen. Merkittävin syrjäytymisen riskitekijä ja NEET-nuoreksi (Not in Employment, Education or Training) ajautuminen 18–24 vuoden iässä on työpaikan ja koulutuksen puute¹.

Syrjäytymisvaarassa oleminen on nuorelle haasteellinen elämäntilanne ja se näyttää olevan yhteydessä myöhempiin mielenterveyden ongelmiin²⁾. Lisäksi alhainen koulutustaso ennustaa erityisesti miesten työttömyyttä ja se puolestaan mielenterveyden ongelmia³. Huomionarvoinen seikka on, että alisuoriutuminen vähentää nuoren tyytyväisyyttä elinoloihin ja lisää yksinäisyyden kokemuksia, mikä puolestaan lisää syrjäytymisvaaraa⁴.

Matti-hankkeen teemojen pohjalta on toteutettu ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä (n=11)  ja innovaatioprojekteja (n=14) vuosien 2017–2018 aikana. Opintojen suorittaminen yhteistyössä hankkeen kanssa vahvistaa opiskelijoiden verkosto- ja projektityön osaamista sekä ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitoja. Opintojen aikana opiskelijat oppivat opettajien ohjauksessa ja itsenäisesti moniasiantuntijaosaamista. Työskentelylle on ominaista yhteistoiminnallisuus, tasavertaisuus ja dialogisuus.

Tämän kaltainen työskentely tukee suoraan sekä hankkeessa, että koulutusorganisaation ja hankkeen välisessä yhteistyössä syntyneen tiedon ja ohjausmallien juurruttamista ja levittämistä asiantuntijoille monialaisesti..

Hankkeessa kerättiin teemahaastattelulla nuorten kokemuksiin perustuvaa aineistoa heidän elämästään, elämän käännekohdista ja työpajakokemuksistaan. Tämän aineiston ammattikorkeakoulun opiskelijat analysoivat induktiivisella sisällönanalyysillä ja näin tuottivat tietoa ilman suuntaa elävän nuoren toiveista ja haaveista sekä elämässä selviytymisen ehdoista vertaisten aikuisten tukemana.

Opiskelijoiden opinnäytetyöt ja innovaatioprojektit suuntautuivat työpajavalmentajien toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä mentoreiden toimintaan (kuviot 1–2). Opiskelijat loivat työpajatoimintaan käytännöllisiä ja tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja, joissa nuorten miesten kohtaamista, osallisuutta ja omaehtoisuutta tuettiin. Sukupuolisensitiivisyys oli vahvasti esillä esimerkiksi uravalintoihin liittyvissä innovaatiorprojekteissa. Opinnäytetöiden tekijät olivat sairaanhoitajan (n=2), sosionomin (n=6), suuhygienistin (n=1), terveydenhoitajan (n=2) tutkinto-ohjelmien opiskelijoita.

Opinnäytetyöt

Innovaatioprojektit

Katso video: Matti – rullaa tulevaisuuteen.

Opiskelijat työskentelivät motivoituneesti, sitoutuneesti ja itseohjautuvasti yhteistyössä työpajavalmentajien ja hanketoimijoiden kanssa. Kiinnostuksen kohteina oli nuoren elämänhallinnan tukeminen, jossa luottamus tulevaisuuteen motivoi nuorta kouluttautumiseen ja työllistymiseen. He saivat aikaan tuotteita, joilla on merkitystä nuorten miesten uuden elämänsuunnan löytymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä nuorten työpajatoiminnan edelleen kehittämisessä. Tällainen toiminta vahvistaa ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta aluekehityksessä ja TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulu vastaa näin ajassa ja tulevaisuudessa esiintyviin väestön koulutuspoliittisiin sekä sosiaali- ja terveyspoliittisiin vaateisiin³⁰.

Katso videot ja esitykset:

Sun suulla elämä haltuun.

https://youtu.be/nBnIEzo_zOw

Erilaisten oppijoiden mahdollisuuksien maailma.

Opinnäytetöissä ja innovaatioprojekteissa tuotetun tiedon ja uusien käytänteiden avulla hankkeen tuloksia levitetään ja juurrutetaan sosiaali- ja terveysalalle sekä nuorten tukipalveluihin. Tästä seuraa sosiaali- ja terveysalan moniasiantuntijuuden syveneminen ja kehittyminen. Tällaisesta ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet eli nuoret miehet, työelämän yhteistyökumppanit ja koulutusorganisaatiot sekä kolmas sektori.

Lähteet:

1. Thompson, R. 2011. Individualisation and social exclusion: the case of young people not in education, employment or training. Oxford Review of Education. Vol. 37:6. S. 785-802. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/03054985.2011.636507

2. Beek, van de M & Krieke, van der L & Schoevers, RA & Veling W. 2017.Social exclusion and psychopathology in an online cohort of Moroccan-Dutch migrants: Results of the MEDINA-study. PLoS ONE 12(7), 2017. Saatavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0179827

3. Starace F & Mungai F & Sarti E & Addabbo T. 2017 Self-reported unemployment status and recession: An analysis on the Italian population with and without mental health problems. PLoS ONE 12(4), 2017. Saatavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0174135

4. Lehtonen O & Kallunki V. 2013. Nuorten aikuisten syrjäytymiskierre. Janus, 2013. Vol. 21(2). S. 127-143. Saatavissa: https://journal.fi/janus/article/view/50693/15399

5. Koponen, M. & Ojala, S. & Pyy, J. 2018. Nuorten kokemuksia työpajatoiminnasta. Miten valmennus vastaa nuorten tarpeisiin. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen palvelut, Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma. Helsinki. 41 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087062

6. Räsänen, R. & Taivassalo, E. 2018. Sairaanhoitajan toiminta mielenterveys- ja päihdehoidossa olevan nuoren aikuisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut, Sairaanhoitotyön tutkinto-ohjelma. Helsinki. 34 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082414648

7. Zamjatina, J. & Bruder, H. 2018.Matti-hankkeeseen osallistuneen (NEET 15-29 -vuotiaat) elämänhallintakokemus.  Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut, Sairaanhoitotyön tutkinto-ohjelma. Helsinki. 40 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312129

8. Apell, M. & Hamdon, U. Sundström, R. 2018. ”Aina on kiva kuvata”: Työpajanuorten innostamista valokuvatyöskentelyn avulla. Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Helsinki. 37 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036305

9. Nevanpää, J. & Saraste, T. & Viljane, P. 2017. Sukupuolitietoiset ohjausmallit nuorten miesten terveyden edistämistyössä – Katsaus kirjallisuuteen. Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen palvelut, Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma. Helsinki. 44 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321123

10. Aaltonen, L. & Collin, C. 2018. Moniasiantuntijuus nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Katsaus kirjallisuuteen. Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kliinisen hoitotyön ja ensihoidon palvelut, Sairaanhoitotyön tutkinto-ohjelma. Helsinki. 41 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062014158

11. Rissanen, P. & Sipilä E. 2018.Työpajan vaikutus yksilön osallisuuteen: nuorten miesten kokemuksia Stadin ammattiopiston työpajalla.Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Helsinki. 2018. 35 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046479

12. Ylämäki T. 2017.Toiminnallisuus ja mentorointi ohjausmenetelminä nuorten pajatoiminnassa. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Sosionomi (AMK). Kotka. 38 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017479

13. Lampinen, A. & Mäkinen, L.2018. Kouluterveydenhuollon toiminta nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Helsinki. 2018. 35 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915817

14. Belmabrouk, K. & Leinonen, M. 2018. Matti-hankkeeseen osallistuneiden nuorten miesten kokemuksia työpajatoiminnasta. . Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Helsinki. 2018. 35 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920609

15. Ilonen, S. & Tervonen, T. 2018. Matti-hankkeessa olevien nuorten miesten kokemuksia elämänkulustaan. Opinnäytetyö.Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosiaalinen hyvinvointi, Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Helsinki. 2018. 35 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121521739

16. Matti – Miesten matkat työhön. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. 2017. Saatavissa:  https://youtu.be/bwDEAIr_FAM

17. Liukkonen J & Mansner T & Maury J & Palmroos S & Saarinen K & Vienonen P. 2017.Arjen Sankari. Pelillisyyden hyödyntäminen nuorten miesten arjenhallinnassa. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://drive.google.com/open?id=1zqwLsF9hF1uifzgjmMTIkZhM12A6ow6P

18. Bruder H & Karttunen M & Lennes H & Mellin T & Syvälähde E & Trofast K. 2017. Miehevä. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://youtu.be/npfKwF9okvI

19. Malmi E & Stenman N & Skaffari S & Kaplas S & Ben Amor T & Tiri S. 2017.Voitolla työhön – Instagramtili. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://www.instagram.com/voitollatyohon/?hl=fi

20. Halme N & Hauturi H & Kurula T & Lainio J & Strömmer-Niemi J & Zamjatina J. 2017. Matti – Paluu tulevaisuuteen. Matti rullaa tulevaisuuteen. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://youtu.be/nOSQIsblJ7M

21. Gers M & Parkman M & Koivumaa S & Melin J & Pakkanen T. Sun suulla. 2017. Elämä haltuun. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://youtu.be/nBnIEzo_zOw

22. Annanolli J & Kivimäki  T & Korhonen I & Mäkinen M & Ojala I & Paunonen P & Taalikka K. Päihdesarjakuva nuorten työpajaohjaukseen. 2017.Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://drive.google.com/open?id=0B_bWt1M6i9mWOEYyNDRMQjBfMFU

23. Kallio I & Lehtinen A & Taivassalo E & Wetterstrand T. 2017. Unelmasta ammatti. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. 2017. Saatavissa: https://youtu.be/5Bp2bGJANgM

24. Väisänen M & Törmikoski M & Juka P & Saarinen P & Arminen T & Klingberg S.  Fillarilla fiilistellen. 2017. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. 2017. Saatavissa: https://youtu.be/0jEBYuySv-E

25. Matti sisäisen motivaation lähteillä. 2017. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://youtu.be/0h2xf4X0T9w

26. Kqiku L & Jalava L & Gröndahl C & Kivioja T & Lehtinen N & Toivola P & Vuorikoski E. 2017. Sukupuolirajojen rikkominen.  Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/13-4bG_xRuy0u-kJU5QW7r8z4Z88MrUJM/view

27. Kqiku L & Jalava L & Gröndahl C & Kivioja T & Lehtinen N & Toivola P & Vuorikoski E. Erilaisten oppijoiden mahdollisuuksien maailma. 2017.Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://drive.google.com/open?id=12WXCqZ9rFvQ6hlV3bc6GBrKmtSJ2PeOZ

28. Vehniäinen T & Valosaaren T & Vesterinen P & P Rautio J & Joutseno N, Franco Brito K.  Liikunnasta voimaa -tapahtuma. 2017. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. 2017. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/web/verstas5298804/etusivu/-/verstas/nakokulmat

29. Ansamaa V & Haapala L & Hautaniemi A & Jalkanen T & Nieminen A & Simelius S. 2017. Facebook-sivut Matti-sivustolle. Innovaatioprojekti Matti – Miesten matkat työhön. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkinnot. Helsinki. Saatavissa: https://www.facebook.com/nuortenpajat/

30. Rajakangas E. 2013. Hanketyöllä merkittävä rooli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä. ePooki, 4/2013. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59956/www_oamk_fi_epooki_4_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y

31. Kuvalähde: Nimimerkki vait mcright https://cdn.pixabay.com/photo/2014/07/08/10/47/team-386673_1280.jpg