Kohtaa nuori

­

1.5 Sukupuolisensitiiviset ohjausmallit nuorten kanssa

Ann-Mari Sippu & Jaana Poikolainen

Nuoret määritellään usein yhtenäiseksi ryhmäksi, jolloin nuorten moninaisuus, mukaan lukien sukupuoli, jää näkymättömäksi. Nuoret voivat kokea olevansa miehiä tai naisia, mutta osalla heistä on muunlaisia kokemuksia.

Uutena käsitteenä on otettu käyttöön sateenkaarevuus, joka kuvaa sateenkaarinuorten sukupuolikokemuksen moninaisuutta. Sukupuolisensitiivisyyteen kuuluu erilaisten sukupuoleen liittyvien erontekojen näkyväksi tekeminen, kuten sukupuolittuneiden työnjakojen avaaminen.1 Näin toimittiin Matti-hankkeessa. Käytännössä arkikielessä puhutaan edelleen miesten ja naisten töistä, mutta esimerkiksi nuorten ohjaustyötä tekevien on syytä olla tietoisia sukupuolittavista ajattelutavoista ja käytännöistä. Kyse on myös tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Uuden nuorisolain2 tavoitteena on mahdollistaa nuorten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä nuorten oikeuksien takaaminen. Lain tavoitteena on myös parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Yhdenvertaisuuslain3 tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa4.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan strategiaa, jonka tavoitteena on sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon edistäminen kaikessa toiminnassa5. Myös sukupuolisensitiivisissä hankkeissa tulisi huomioida sukupuolinäkökulma kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa myös sitä, että arvostetaan omaa sukupuolta ja nähdään se voimavarana6.

Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa tietoisuutta erilaisista sukupuolen ilmenemismuodoista, ihmisen hyväksymistä omana itsenään sekä sukupuoleen liitettyjen käyttäytymis- ja roolimallien avaamista7,8. Nuorisotutkimusverkoston julkaisussa vuodelta 2016 Varpu Punnonen määrittelee sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa seuraavasti:

“Sukupuolitietoinen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että tunnistetaan sukupuolen vaikutus ihmisen elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Kyse ei kuitenkaan ole kullekin sukupuolelle luontaisina pidettyjen käyttäytymismallien vahvistamisesta vaan niiden näkyväksi tekemisetä. Sukupuolitietoisuus tai -sensitiivisyys viittaa siihen, että ollaan tietoisia odotuksista, joita yhteiskunta kohdistaa miehiin ja naisiin. Kun nämä odotukset on tunnistettu ja tiedostettu, niitä voidaan alkaa muuttaa moninaisuutta ja useampia vaihtoehtoja kummallekin sukupuolelle sallivaan suuntaan.”9

Matti-hankkeelle työstetyssä sukupuolitietoisuutta tarkastelevassa kirjallisuuskatsauksessa mainitaan, että sukupuolitietoinen ohjaustyö on aiheena todella laaja10. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Sukupuolisensitiivisyyden merkitys on alettu kuitenkin vähitellen ymmärtää: stereotyyppisiä käsityksiä tarkastellaan kriittisesti. Sukupuolisensitiivinen työote nähdään kokonaisvaltaisena toiminnan filosofiana, joka ulottuu kaikkeen työhön ja toimintaan, niin asiantuntija- kuin asiakastyöhön. Nuoren näkökulmasta sukupuolisensitiivisyyttä voidaan lähestyä elämäkaariajattelun lähtökohdista, joissa nuoren elämää tarkastellaan voimavarojen näkökulmasta11.

 

Sukupuolisensitiivisyys nuorten pajoilla –  kokemuksia Matti-hankkeesta

Matti-hankkeen nuorten työpajoilla sukupuolisensitiivisyyttä käsiteltiin pääasiassa läpäisyperiaatteella eli asia otettiin esille, kun sille oli sopiva tilanne ja ajankohta. Tavoitteena Elämänkulku-pajoilla oli tuoda näkyväksi nuorille miehille se, että miehet voivat kouluttautua ja työllistyä myös naisvaltaisille aloille, joilla on enemmän työpaikkoja tarjolla.

Sukupuolisensitiivisyys oli siis Matti-hankkeen pajoilla läpileikkaava teema, jonka ympärille liittyi keskustelua niin tasa-arvoon kuin yhdenvertaiseen kohteluun liittyen, riippumatta nuoren omista taustoista tai valinnoista. Tavoitteena oli myös tehdä näkyväksi nuorten omat elämäntarinat ja kokemukset. Hankkeen aikana pajoilla tuettiin nuorten kuulluksi ja nähdyiksi tulemista juuri sellaisena kuin hän on – omana itsenään. Nuorta arvostava kohtaaminen ja aidon dialogin mahdollistaminen olivat osa sukupuolisensitiivistä pajatoimintaa, jossa nuori kohdattiin oman identiteetin kautta. Sukupuolisensitiivisyyden huomioonottaminen välittyi myös Matti-hankkeen pajoilla toteutuneiden Mentorien narratiiveissa. Mentoreiden koulutus- ja työelämäpolut olivat hyvin erilaisia, perinteisiä sukupuoliroolejakin rikkovia.   

Muutamilla pajakerroilla katsottiin Diakonia ammattikorkeakoulun ja Miessakit ry:n Auta miestä mäessä -hankkeessa työstettyjä videoituja kertomuksia miesten tekemistä ei-tyypillisistä uravalinnoista naisvaltaiselle alalle. Esimerkkinä tässä on Lassi lastentarhanopettajan kertomus (kuva 1) työstään ja uravalinnastaan. Hänen mielestään lastentarhanopettajan työ sopii kaikille sukupuolesta riippumatta. Videon sisältöä kuvataan seuraavasti:

“Katso, kuinka Lassista tuli lastentarhanopettaja. Opiskele sinäkin tutkinto, jolla työllistyt. Korkeakoulujen yhteishaussa mukana olevat sosiaalialan koulutukset löydät osoitteesta www.opintopolku.fi.”

Kuva 1. Videoitu uratarina

 

Lisää Auta miestä mäessä -hankkeessa taltioituja uratarinoita löytyy täältä: Auta miestä mäessä hanke, miesten stooreja12.

Nuorten kokemukset videoiden katselusta ja niihin liittyvistä keskusteluista vaihtelivat. Kaikki miehet eivät innostuneet videoiden katselusta, varsinkaan silloin, kun videoiden katselua haittasivat tekniset ongelmat. Aiheeseen liittyvää keskustelua saatiin kuitenkin heräteltyä.

Videot toimivat yhteisen keskustelun pohjana ja eräänlaisena herätteenä sukupuolisensitiiviselle tarkastelulle. Osa nuorista koki videot puhuttelevina tarinoina, jotka johtivat tarkastelemaan omia valintoja ja mielenkiinnon kohteita. Muutama nuori totesi, etteivät he ainakaan hakeudu sosiaalialalle ja muutama puolestaan totesi, että sosiaaliala voisi olla yksi vaihtoehto. Videoiden tarinat synnyttivät kysymyksiä myös erilaisista koulutuspoluista ja tulevaisuuden unelmista. Toisaalta videoissa esiintyneet miesten tarinat saattoivat osalle nuorista jättää muistijälkiä, joihin he palaavat myöhemmin. Videoiden tavoitteena oli myös tehdä näkyväksi miesten tarinoita, jotka toimisivat vertaisen nuoren tarinoina ja sisäisen motivaation herättäjinä.

Sukupuolittuneista ura- ja koulutusvalinnoista keskusteltiin myös hankkeen mentoreiden ja nuorten kesken. Mentorit kertoivat tekemistään koulutus- ja uravalinnoista, tarinat olivat sisällöllisesti varsin erilaisia. Mentoreista muutamat olivat työskennelleet hoitoalalla, ja yhteiskeskusteluissa kävi ilmi, etteivät kaikki nuoret suinkaan ajattele valintojaan sukupuolittuneesti, vaan aidosti omista kiinnostukseen kohteistaan käsin. Esimerkiksi yksi hankkeen pajoille osallistuneista miehistä haki ja pääsi ammattikorkeakouluun opiskelemaan terveysalaa, joka on naisvaltainen. Yli 80 % ammattikorkeakouluissa terveysalaa opiskelevista on naisia13.

Sukupuoleen liittyviin kysymyksiin törmätään useita kertoja elämänkulussa, ja myös siksi aiheeseen kannattaa tutustua nuorten pajoilla. Kuviossa 1 esitellään mitä ja miten asioita sukupuolisensitiivisyydestä kannattaa ottaa esille.

Kuvio 1. Sukupuolisensitiivisyys nuorten pajoilla

Nuorten pajoilla kannattaa tarkastella sukupuolisensitiivisyyttä. Nuoret ovat kiinnostuneita ihmisten elämänkulusta ja mahdollisuudesta keskustella erilaisista elämänkokemuksista. Ohjattu keskustelu aiheeseen liittyen voi voimavaraistaa nuoria ja avata nuorille uusia merkityshorisontteja.

Tutustu vielä Metropolia Ammattikorkeakoulussa tuotettuihin videoihin:

“Miehevä – Valitse oma suuntasi” koulutus- ja uravalintojen sukupuolirajojen rajoittuneisuuden lieventämiseksi.14

“Sukupuolirajojen rikkominen”, miten nuoret miehet ja naiset ovat ylittäneet uravalinnoissaan sukupuolirajoja.15

Lähteet:
  1. Anttonen, E. 2017. Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 38. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK. Saatavilla: https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/05/sukupuolisensitiivinen-nuoriso-ja-aikustyo-suomessa-erja-anttonen-humanistinen-ammattikorkeakoulu.pdf. [viitattu 24.9.2018]
  2. Nuorisolaki 1285/2016. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285 [viitattu 22.9.2018]
  3. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 [viitattu 22.9.2018]
  4. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 [viitattu 22.9.2018]
  5. Sosiaali – ja terveysministeriö. Saatavilla: https://stm.fi/valtavirtaistaminen [viitattu 22.9.2018]
  6. Anttonen, E. 2017. Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 38. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK. Saatavilla: https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/05/sukupuolisensitiivinen-nuoriso-ja-aikustyo-suomessa-erja-anttonen-humanistinen-ammattikorkeakoulu.pdf. [viitattu 24.9.2018], 11
  7. Huuki, T. 2010. Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Oulu: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Rerum Socialium 113. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514263613.pdf [viitattu 22.9.2018]
  8. Setlementtiliitto. Saatavilla: https://www.setlementti.fi/sukupuolisensitiivisyys/sukupuolisensitiivisyys3/ [viitattu 22.9.2018]
  9. Punnonen, V. 2016. Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö. Teoksessa Hoikkala,T. & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, s. 605–627.
  10. Nevanpää, J., Saraste, T. & Viljanen, P. 2017. Sukupuolitietoiset ohjausmallit nuorten miesten terveyden edistämistyössä. Katsaus kirjallisuuteen. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/138661/Nevanpaa_Saraste_Viljanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 6.9.2018]
  11. Anttonen, E. 2017. Sukupuolisensitiivinen nuoriso- ja aikuistyö Suomessa. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 38. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK. Saatavilla: https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2017/05/sukupuolisensitiivinen-nuoriso-ja-aikustyo-suomessa-erja-anttonen-humanistinen-ammattikorkeakoulu.pdf. [viitattu 24.9.2018]
  12. Diakonia-ammattikorkeakoulu. 2017. Auta miestä mäessä – Lyhyet videospotit. (video 6.3.2017) Haettu osoitteesta: https://www.youtube.com/playlist?list=PLX8L6VZCYbFLRg894O3Q1eFw-2wgFh5Lw
  13. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikorkeakoulukoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0033. 2017. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla http://www.stat.fi/til/akop/2017/akop_2017_2018-04-18_tie_001_fi.html [viitattu: 24.9.2018]
  14. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2018. Miehevä – Valitse oma suuntasi (video 6.7.2017). Haettu osoitteesta: .https://youtu.be/npfKwF9okvI
  15. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2018. Sukupuolirajojen rikkominen. (video 15.2.2017). Haettu osoitteesta: Sukupuolirajojen rikkominen. https://drive.google.com/file/d/13-4bG_xRuy0u-kJU5QW7r8z4Z88MrUJM/view
  16. Artikkelikuva: Nimimerkki MabelAmber..CCO. https://cdn.pixabay.com/photo/2018/10/18/00/35/people-3755342_1280.jpg